sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Huikea päivä!

Mulla on ollut tänään ihan ylimahtava päivä! Huhhuh.... En oikein vieläkään osaa sisäistää sitä ja oon koko päivän vaan virnistellyt onnesta ja hämmennyksestä. Ja taisin mä yhdessä vaiheessa kysyä itseltäni ääneen että "mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu" :D

Kaivoin päivällä kännykkäni käsilaukustani ja huomasin, että oli tullut puhelu isosiskoltani sekä puutarhamyymälän päälliköltä/ohjaajaltani, jonka kanssa siis hääräilin myymälässä koko viikon. Noh, päätin ensin soittaa tälle ohjaajalleni. Hän vastasi ja alkoi kertoa että "Joo kun sähän teit sen pöytäasetelman tossa perjantaina, ei se mikä meni häihin vaan se jälkimmäinen, jonka mun kummitätini tilas. Niin mähän vein sen sille tosiaan kun menin kyläilemään sinne..."

Tässä vaiheessa olin ihan varma, että tulee negatiivista palautetta, tyyliin että eivät olleet tyytyväisiä asetelmaan tai se hajosi yms....

Sen sijaan:

"... niin ne oli tosi tyytyväisiä siihen ja tykkäsivät kovasti ja ne tilas saman tien toisenkin samankaltaisen asetelman. Sunhan piti tosiaan nyt maanantaina mennä kasvihuonehommiin, mutta mä sovin jo Hannan (pääpuutarhuri) kanssa, että voit tehdä sen asetelman. Myymälän pöydällä on se tilauslappu ja siinä on tiedot."

Olin vaan, että juu tottakai ok, hyvä kun tykkäsivät. Onks kukat varattuna nimellä kylmiössä? Kiva kun soitit. Moikka.

Sitten lopetimme puhelun ja jäin hetkeksi paikalleni möllöttämään. Niilo oli kylppärissä. 

Aloin pomppia tasajalkaa Niilon luo samalla kiljuen että Niilo aravaa mitä??!?!?! Multa tilattiin heti toinen asetelma!! Mieti?!? Vähänks ihanaa!!! IIIIIIIIIIHHHH!!! ^^  :D Niilo onnitteli mua ja sanoi olevansa ylpeä. Mä jähmetyin paikalleni kestohymy naamalla ja päästin pari onnen kyyneltä. Niilo tuli halaamaan.

No, kun siinä pari minuuttia virnuilin onnesta ja rauhoituin, muistin että isosiskoltahan oli myös tullut puhelu. Soitin heti hänelle, ja hänen asiansa oli myös erittäin mieluisa:

"Hei Mira mua ärsyttää kun mä ostin tossa joskus Stockmannilta tommosen Donna Karan (kallis merkki) käsilaukun, joka maksoi 250 euroo ja mä en ikinä käytä sitä ja se vaan pyörii tuolla kaapissa. Haluisitko sä sen? Saisit ilmaseks."

No totta ihmeessä haluan!! :D Niin että kiitos vaan sisko :) <3

Että sellainen päivä Miralla :D Kuinkahan monta kertaa oon tänään sanonut ääneen "ei vitsit mä oon niin onnellinen." Tai oikeastaan olen hokenut sitä lausetta jo kaks vuotta, siitä lähtien kun tapasin Niilon. Siitä lähtien asiat on alkaneet rullaamaan nousujohteisesti. Niilo, kämppä, koulupaikka, kosinta, häät, hyvin menneet näyttötutkinnot ja nyt kaiken lisäksi alan hyvää vauhtia etenemään mun matkallani floristiksi! Siis ihan OIKEASTI mun töistäni tykätään ja kehutaan ja saan tilauksia??!?!?! Vitsit mä oon niin onnellinen.... :D


Toivottavasti muillakin on ollut huikea päivä!



-Erittäin onnellinen Mira


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti