Minulla ei koko tähänastisen elämäni aikana ole ollut mitään erityistä intohimoa tai unelmaa, jonka olen halunnut elämäni aikana toteuttaa. Tiedättekö, kun on ihmisiä, jotka tietävät jo pienestä pitäen tarkasti, mitä heistä tulee isona ja mitä unelmia heillä on? Minä en ole sellainen. Minulla ei ole koskaan ollut selkeää haaveammattia ja sekös tuotti päänvaivaa lukioaikana, kun en yhtään tiennyt mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Lisäksi minulla ei ole ollut erityisiä unelmia tai muita juttuja, joita haluan tehdä elämäni aikana, kuten oppia joku vieras kieli, hypätä laskuvarjohyppy, opetella tanssimaan yms yms. Ei. Ainoat haaveeni ja toiveeni tulevaisuutta ajatellen ovat tähän saakka olleet:
1. Löytää Se Oikea ja mennä naimisiin ja viettää ihana onnellinen elämä ihanassa avioliitossa.
2. Löytää mukava ammatti/työpaikka
3. Asua Sen Oikean kanssa mukavassa talossa parin kissan kera ja ottaa välillä pieniä irtiottoja arjesta.
Siinä se. Ovathan nuo siis tosi isoja juttuja vaikka niitä vain kolme onkin, mutta joskus on suorastaan harmittanut se, ettei minulla ole muita selkeitä haaveita. En halua vanhana mummona keinutuolissa keinuen ajatella, että olisinpa tehnyt sitä ja tätä. Kerran täällä vain eletään ja haluaisin enemmän kokemuksia ja elämyksiä. Mutta kun en ole tiennyt mitä!
Mutta nyt tiedän.
Sain noin tunti sitten yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta näyn/ajatuksen/oivalluksen että minun on aivan pakko päästä käymään New Yorkissa. Minun on pakko päästä New Yorkiin ja nähtävä ihka omin silmin Times Square. Juoksin sängyllä makoilevan Niilon luo ja pomppasin hänen viereensä ja kysyin "Lupaatko Niilo viedä mut New Yorkiin? Vannotko? Mun on pakko päästä käymään siellä vaikka sitten yksin, mutta mä tahtoisin sut mukaan. Kai sä tuut mun kanssa?" Ja Niilo lupasi. Luvattiin molemmat käsi sydämellä, että seuraavien viiden vuoden sisään me käydään New Yorkissa. Rupesin itkemään onnesta.
Sitten me ruvettiin jalostamaan ajatusta ja miettimään, missä muualla me halutaan Amerikassa käydä. Voitaisiin sitten samalla reissulla käydä monessa osavaltiossa ja kaupungissa. Matkakohteiden listasta tuli seuraavanlainen:
-New York, Times Square
-Kalifornia, Los Angeles, Hollywood- kyltti ja Walk of Fame
-Las Vegas- Panttilainaamo, josta on se TV- sarja
- Coca Cola- museo Atlanta, Georgia
- Miami, Florida
Just tänään kun olin päivällä Niilon kanssa ajelulla, puhuin siitä, että mua tavallaan huolettaa se, että häät on pian. Huolettaa se, että mitä sitten, kun hääpäivä on ohi? Kun elämäni paras päivä on ohi ja unelmani on käynyt toteen. Mitä sen jälkeen? Tuntuuko sitten tyhjältä?
Mutta sitten samana iltana eli juuri äsken tapahtui tämä oivallukseni, josta olen tässä kertonut. Nyt olen helpottunut ja suorastaan innoissani ja toiveikas tulevaisuuden suhteen. On ihanaa, kun häiden jälkeenkin on paljon kaikkea, mitä odottaa!
Tulee mieleen elokuva Kaksin karkuteillä. Tähkäpää on koko elämänsä unelmoinut näkevänsä kerran vuodessa ilmaan lähetettävät lyhdyt ja nyt hän on vihdoin päässyt kaupunkiin erään miehen, Flynn Riderin avulla. He ovat veneessä ja odottavat sitä, että kohta lyhdyt lähetetään. Tähkäpää näyttää kuitenkin surulliselta.
Flynn: - Onko kaikki hyvin?
Tähkäpää: - Olen katsellut lyhtyjä ikkunasta 18 vuotta ja unelmoinut näkeväni ne läheltä. Entä jos se ei olekaan sellaista kuin olen kuvitellut?
Flynn: - Kyllä se on.
Tähkäpää: - Vaikka olisikin, niin mitä sen jälkeen?
Flynn: - Se kai tässä parasta onkin. Sitten saat uuden unelman.
-Mira
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti